Onko tarkoituksenmukaista rakentaa pysyvästi usean pienen kouluyksikön verkkoa tilanteessa, jossa oppilasmäärät eivät enää riitä ikäryhmittäiseen opetukseen?, kysyy Anna Tallgren mielipidekirjoituksessaan.
Vuodesta 2019 lähtien on tiedetty, että Karkkilan kouluverkkoa on supistettava. Mitään ratkaisevaa ei ole kuitenkaan tehty, vaikka väestökehitys on ollut nähtävissä jo vuosia. Luvut kertovat tilanteesta karua kieltä.
Nuorempi lapseni opiskelee yhdeksännellä luokalla, jossa on 117 oppilasta. Tänä syksynä ensimmäisellä luokalla aloitti 49 lasta. Karkkilaan syntyy tänä vuonna arviolta vain 32–33 lasta. Kyse ei ole enää ennusteesta vaan todellisuudesta. Syntyvyyden romahdus on sekä Karkkilan että koko Suomen ongelma.
Nyt on päätöksenteon aika.
Vuoteen 2032 mennessä koko peruskoulu, luokat 1–9, mahtuu Nyhkälän kouluun. Tätä taustaa vasten en ymmärrä, miksi Karkkila pyrkisi ylläpitämään tulevana syksynä kahden tai kolmen alakoulun mallia. Miksi emme tekisi nyt päätöstä, joka vastaa lasten määrää, turvaa opetuksen laadun ja antaa lapsille sekä henkilöstölle työrauhan?
Kannatan yhden alakoulun mallia syksystä 2027 alkaen. Jos toiminnallisesti järkevämpää on, Haukkamäki voisi siirtyä Nyhkälään vasta syksyllä 2028, kuten valmistelussa on esitetty. Kyse on ennen kaikkea lasten oikeudesta laadukkaaseen opetukseen.
Yhdysluokkaopetus ei ole itsessään huono asia. Olen itse käynyt Vihtijärvellä ala-asteeni yhdysluokassa 1980-luvulla. Silloin olosuhteet, opetussuunnitelmat ja koulumatkani olivat kuitenkin aivan toiset. Jos oma kouluni olisi lakkautettu, koulumatkani olisi ollut 15 kilometriä suuntaansa.
Tänään tilanne on toinen.
Perusopetuslain 20 g §:ssä säädetään, että opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Eri vuosiluokkien oppilaita voidaan opettaa samassa ryhmässä, jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää. Lain lähtökohta on siis vuosiluokittainen opetusryhmä, ja yhdysluokka on mahdollinen järjestely silloin, kun siihen on toiminnalliset perusteet.
Tämä on olennainen kysymys Karkkilan kouluverkkoa ratkaistaessa: onko tarkoituksenmukaista rakentaa pysyvästi usean pienen kouluyksikön verkkoa tilanteessa, jossa oppilasmäärät eivät enää riitä ikäryhmittäiseen opetukseen?
Kolmen koulun mallissa esimerkiksi Tuorilassa jouduttaisiin jo ensi syksynä järjestämään opetusta yhdysluokassa, jossa olisi vähintään kolmen eri vuosiluokan oppilaita. Myös Nyhkälään ja Haukkamäkeen muodostuisi yhdysluokkia. Kyse ei siis olisi yksittäisestä pedagogisesta ratkaisusta vaan koko kouluverkon rakenteeseen vaikuttavasta asiasta.
Tilanne vaikeutuu entisestään, kun tarkastellaan vuonna 2028 käyttöön tulevia opetussuunnitelmamuutoksia.
Opetushallituksen uudistuksessa oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointikriteerit määritellään jatkossa kansallisesti vuosiluokittain. Myös vähimmäisosaamisen taso täsmennetään vuosiluokittain, ja oppilaan osaamisen kehittymistä seurataan vuosiluokalta toiselle.
Tämä tarkoittaa, että opettajan on pystyttävä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan opetusta entistä täsmällisemmin eri vuosiluokkien tavoitteiden mukaisesti. Kun samassa luokassa opiskelee useita vuosiluokkia, tämä lisää opetuksen suunnittelun, eriyttämisen ja arvioinnin vaativuutta.
Yhdysluokkaopetuksen haasteita ei siis kannata vähätellä eikä tehdä siitä väestökehityksen pakottamana pysyvää perusratkaisua.
Myös vuonna 2025 voimaan tullut oppimisen tuen uudistus ja valinnaisuuden järjestäminen ovat pienissä kouluyksiköissä haastavia. Pienet oppilasmäärät rajoittavat käytännössä mahdollisuuksia tarjota monipuolisia ja yhdenvertaisia opetusjärjestelyjä.
Kaupunginhallitukseen tuotu kahden koulun malli ei ratkaise ongelmaa. Siinä Haukkamäkeen siirrettäisiin oppilaita Nyhkälästä täyttämään luokkia, jotta molemmissa kouluissa voitaisiin järjestää opetusta ikäryhmittäin, noin 20 oppilasta vuosiluokkaa kohden.
En voi hyväksyä ajatusta, että lapsia siirretään omista kotiluokistaan ja kaveripiireistään toiseen kouluun ensisijaisesti siksi, että koulurakennuksen luokat saadaan täyteen. Lasten koulupolkua ei pidä rakentaa rakennusten täyttöasteen perusteella.
Myöskään kolmen koulun malli ei ole lasten etu, jos sen seurauksena opetusta joudutaan järjestämään yhä useammin usean vuosiluokan yhdysluokissa ja opetuksen järjestämisen mahdollisuudet kapenevat.
Yhteen kouluun keskittämisessä koulumatkoihin liittyvät erot ovat vain marginaalisia muutamille oppilaille, eikä kuljetusoppilaiden määrä juurikaan muutu. Sen sijaan opetuksen järjestämisen yhdenvertaisuus, opetusryhmien muodostaminen ja kouluyhteisön pysyvyys paranevat.
Kaikkein ikävintä kahden tai kolmen koulun mallissa on jatkuva epävarmuus. Se koskee lapsia, heidän perheitään, opettajia ja muuta kouluhenkilöstöä. Lapsille ja henkilöstölle onkin nyt annettava kasvu- ja työskentelyrauha.
Kun tiedämme, että vuonna 2032 koko peruskoulu mahtuu Nyhkälän koulun tiloihin, miksi emme tekisi ratkaisua jo nyt? Miksi pitkittäisimme väistämätöntä muutosta ja aiheuttaisimme vuosiksi epävarmuutta kouluyhteisöihin?
Virkamiehet ovat tuoneet kouluverkon supistamisen tarpeen päätöksentekoon jo vuodesta 2019 lähtien. Valmistelussa on tarkasteltu vaihtoehtoja pitkään, ja viranhaltijoiden esitys yhden alakoulun mallista perustuu toiminnallisiin, pedagogisiin ja asukkaiden yhdenvertaisuuteen liittyviin perusteisiin.
En ole myöskään ymmärtänyt asian toistuvaa palauttamista valmisteluun. Asian palauttamista kannattaneilla luottamushenkilöillä on ollut edustus vuodesta 2021 lähtien niin kaupunginvaltuustossa, kaupunginhallituksessa kuin ohjausryhmissäkin. Tietoa ja mahdollisuuksia vaikuttaa valmisteluun on ollut runsaasti.
Poliittisten päättäjien tehtävä on määrittää, mitä tavoitellaan ja mihin suuntaan kuntaa kehitetään. Operatiivinen toteutus kuuluu viranhaltijoille. Tässä vaiheessa lisäselvitysten vaatiminen ei saa muodostua keinoksi välttää vaikeaa mutta välttämätöntä päätöstä.
Kuntalain mukaan luottamushenkilön tehtävänä on edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia tehtävässään tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa on lisäksi otettava huomioon lapsen edun ensisijaisuus.
Vetoan kaupunginvaltuutettuihin: Antakaa lapsille, perheille ja koulun henkilöstölle kasvurauha. Tehkää päätös yhdestä alakoulusta nyt, älkääkä siirtäkö sitä jälleen tulevaisuuteen tilanteessa, jossa lasten määrä vähenee vuosi vuodelta.
Tässä on vaakakupissa aivan liian paljon: lasten yhdenvertainen oikeus laadukkaaseen opetukseen, perheiden arki, koulujen henkilöstön jaksaminen ja myös vuosia asiaa valmistelleiden viranhaltijoiden työ.
Arvoisat valtuutetut, kysyn teiltä: miten kahden tai kolmen koulun mallin ylläpitäminen ja päätöksenteon jatkuva lykkääminen edistävät Karkkilan ja sen asukkaiden parasta?
Nyt on aika päättää. Lasten vuoksi.
Kirjoittaja on Karkkilan kaupunginvaltuutettu (kok.).