Leipomoalan murros näkyy Karkkilassakin

Pullia, pasteijoita, patonkeja, leipiä myydään yhä enemmän pakasteina. Ne on helppo ja nopea kypsentää ja kotiin tulee pullantuoksuinen tunnelma.

Huoltoasemalle poiketessa voi käydä mielessä, miten saman ketjun asemilla kautta maan on samanlaisia kahvileipiä?

Selitys on yksinkertainen: leipomotuotteet toimitetaan myyntipisteisiin pakasteina, jotka ovat useimmiten paistoa vaille valmiita. Pakasteina niiden kuljetus jakeluketjun eri vaiheissa on joustavaa ja edullista. Myyntipisteissa tarjolla on aina tuoreita pullia, kakkuja, leipiä.

Karkkilalainen Jarkko Alén on rakentanut liikeideansa näiden oivallusten varaan. Hän markkinoi myytävät tuotteet tukkuporrasasiakkaille ja markkina-alueena on koko Suomi.

Avainsanoja ovat pakasteet ja suuret erät. Itse leipominen ja tuoreitten leipomotuotteitten jakelu on tänä päivänä liian kallista. Tästä syystä pienleipomot ovat Suomesta lähes hävinneet.

Eri puolilla Eurooppaa on suuret määrät leipomoja, joiden valmiita tuotteita voi tuoda Suomeen pakasteina suurissa erissä. Suomen varsin keskittynyt tukkukauppaporras tekee markkinoinnista ja jakelusta tehokasta ja edullista.

Yrityksen toiminnan keskipisteenä on Helsingin Pitäjänmäessä toimiva pakastevarasto. Sinne kuljetetaan ja sieltä lähtevät edelleen kaikki maahantuodut ja omassa leipomossa Karkkilassa valmistetut tuotteet.

Miten tähän on tultu?

-Aika on mennyt äkkiä, Jarkko Alén miettii 1989 julkaistun lehtijutun äärellä. Jutussa kerrotaan, että 22-vuotias leipuri on ottanut perheyrityksen johtoonsa. Hän tunsi olevansa enemmän leipuri kuin toimitusjohtaja.

Alénin leipomo oli tuolloin perinteinen leipomo. Pullat, kakut ja leivät toimitettiin kauppoihin Karkkilan talousalueella ja keskustassa oli oma myymälä. Vanhempien lisäksi leipomo oli tarjonnut työpaikan 1-2 työntekijälle.

Siitä on nyt kulunut 23 vuotta ja kaikki on toisin. Tai ei aivan, sillä leipomo toimii edelleen samalla tontilla.

-Perinteiset leipomot alkavat olla Suomessa sukupuuttoon kuolleita, vaikka esimerkiksi Ranskassa on joka talossa oma kivijalkaleipomo.

Syy alan suureen muutokseen on varsin käytännöllinen. Pienissä leipomoissa on leivottu öisin ja myyty ja kuljetettu päivisin. Yrittäjien työpäivät ovat olleet liian pitkiä ja raskaita.

-Tajusin aika pian, että pitää erikoistua, Jarkko Alén kertoo yrittäjäuransa alkuvaiheista.

Vielä 1990-luvun puolivälissä Karkkilasta lähti tuoreita leivonnaisia Vihtiin, Lohjalle, Veikkolaan ja pääkaupunkiseudulle. Muutosprosessi oli kuitenkin jo alkanut.

Ensimmäiset pakasteet tehtiin 1995. Pari vuotta myöhemmin Helsingissä aloitti leipomopakastetuotteiden varasto, myyntikonttori ja myymälä. Ideana oli ostaa suuria määriä pakastettuja tuontileivonnaisia ja välittää niitä suomalaisille tukkumyyjille. Muutamassa vuodessa kokeiluista kehittyi yhä laajenevaa maahantuontia Euroopan eri maista.

-Usko pakastejuttuun oli kova, Jarkko Alén kertoo.

Liikeidean painottuminen maahantuontiin johtui suurelta osin siitä, että Suomen tukkukaupassa on käytännössä kaksi suurta ketjua: Kesko ja Inex. Kun tekee kauppaa niiden kanssa, jakelukanavat ulottuvat kaikkialle. Omasta leipomosta ei olisi riittänyt myytävää näin suurille ostajille, mutta maahantuonnin ansiosta volyymia riittää. Kaupankäynti perustuu nimenomaan suuriin eriin.

Yksi ratkaiseva ja tärkeä askel oli oman tuoretuotannon lopettaminen kokonaan 2004. Päätös oli vaikea, mutta se oli tehtävä. Tuoretuotannon kustannusrakenteeseen oli reagoitava.

-Siitä lähtien kaikki, mitä meillä myydään, on ollut jäässä.

Jarkko Alén on kulkenut määrätietoisesti omaa polkuaan. Matkan varrella hän on ostanut neljä yritystä, joiden mukana on tullut uusia tuotteita ja asiakkaita. Kaupat ovat olleet isoja harppauksia, mutta ne ovat onnistuneet hyvin.

Tällä hetkellä yritys toimii kahdella nimellä:. Alén Oy Leipomo ja Alen Oy Invest Ltd, joka hoitaa myyntiä, markkinointia ja maahantuontia. Yritykset työllistävät 10 henkilöä Karkkilassa ja Helsingissä. Niiden yhteinen liikevaihto on noin kaksi miljoonaa euroa.

Esimerkki toimintatavasta ja -laajuudesta on paikallaan. Pelkästään yhtä pulla-aihiota valmistuu vuodessa miljoona kappaletta. Erilaisten tuotteiden määrää Jarkko Alèn ei ole laskenut.

Toimitiloina ovat leipomo Karkkilassa ja pakastevarasto Helsingin Pitäjänmäellä. Karkkilan leipomon laajennusta varten pöydällä on jo piirustukset. Toinen vaihtoehto olisi keskittää toiminnot pääkaupunkiseudulle, mutta Jarkko Alén asettaa perheen hyvinvoinnin etusijalle.

Jarkko Alénin äiti Sirkka Alén teki eläkkeelle lähtiessään taulun vanhoista valokuvista. Vanhimmassa kuvassa on Tammisen leipomo, joka aloitti toimintansa 1886. Samassa pihapiirissä toimi myös Karkkilan limutehdas.

Toisessa kuvassa on Karkkilan keskustassa sijainnut Tammisen leipomo, joka siirtyi Tammisilta Suomisen perheen omistukseen 1918. Heikki ja Sirkka Alén ostivat Suomisen leipomon 1967. Kuvakertomus vahvistaa, että sama leipomo on tänä vuonna toiminut yhtäjaksoisesti 125 vuotta.