Hyvinkään ja Karkkilan välisen kapeareiteisen rautatien ratapohjan hyödyntäminen ulkoilureittinä on nyt Karkkilan teknisen keskuksen valmisteltavana kun kaupunginhallitus ryhtyi toimiin Anu Frostetuksen tekemän valtuustoaloitteen pohjalta.
Liikennöinti rataosuudella aloitettiin vuonna 1907, ja tänä vuonna on kulunut 100 vuotta koko rataosuuden valmistumisesta.
Matkustajaliikenne lopetettiin 1960-luvun alussa ja viimeinen tavarajuna kulki radalla syyskuun alussa vuonna 1967.
Frosterus toteaa, että 44-kilometrisen kapearaiteisen radan muistoa on pyritty Karkkilassa vaalimaan.
Museorautatieyhdistyksen kunnostama veturi Pikkupässi on tätä nykyä Karkkilan ylpeys ja esillä kaupungintalon aulassa.
Radasta osa on nykyisin vielä autollakin ajettavissa, osa huonommassa kunnossa.
Frosterus on oikeassa: ”Olisi suuri sääli ja häpeä, mikäli käyttökelpoisen ratapohjan annettaisiin kasvaa umpeen ja junaradan mielenkiintoinen historia lukuisine yksityiskohtineen päästettäisiin unohtumaan.”
Vanhan ratapohjan kunnostaminen ja avaaminen pyöräilyreitiksi vaatisi muun muassa raivausta, viitoitusta ja markkinointia.
Harvat hankkeet onnistuvat nykyään talkoilla, joten rahaa tarvittaisiin rutkasti.
Karkkilan, Lopen ja Hyvinkään yhteishankkeena väylän raivaus olisi periaatteessa hieno projekti.
Lopella ja Hyvinkäällä vastaavat aloitteet on jo tehty.
Mutta.
Mitä muuta samalla rahalla ja vaivannäöllä saisi? Montako käyttäjää ratapohjalle raivatulla pyöräilyreitillä olisi?
Samalla voi pohtia muidenkin väylien rakentamista ympäristöystävälliseen työmatkaliikenteeseen.
Asiaa pohtii nyt siis tekninen lautakunta. Moottorikelkkailijoillekin ratapohjalle tehty reitti voisi olla mannaa...