Sanojen takana Rauta sulaa kalliisti

Maassamme on meneillään talouden taantuma ja teollisuuden rakennemuutos. Teollisuutemme kaikki pilarit tutisevat. Maata on nostettu velkarahalla nousuun, ja siinä samalla on tuettu myös muitakin maita. Samaan aikaa hallitus on kiristänyt erilaisia veroja kuten energiaveroa.

Tällä on paljon vaikutusta niin yksityisten ihmisten kuin yrittäjien talouteen sekä tietenkin maamme kilpailukykyyn. Vienti on kuitenkin se taikasana, jonka pitäisi nostaa meidät taantumasta.

Jokainen kansalainen on tuntenut kukkarossaan alati kovenevat sähkön siirtomaksut, ne täytyy myös teollisuuden maksaa. 1995 tuli voimaan sähkömarkkinalaki, joka salli sähköverkolla rahastuksen, kun se luovutettiin yhteiskunnan hallinnasta. Sähkön siirto ja jakelu ovat Suomessa kuitenkin monopolitoimintaa.

Ennen sähkömarkkinoiden avautumista jakelusähkölaitokset ja suuret sähkönkäyttäjät tekivät toimitussopimukset tukkukaupalla sähköntuottajien kanssa. Nykyisin sähkön tukkukauppa käydään pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa.

Teollisuus on kritisoinut hallituksen energiaverojen korotuksia. Kilpailukyky on vaarassa, alan kustannuksia nostaa myös kiinteistöveron korotus. Kansainvälisillä markkinoilla lisäkustannuksia ei voi siirtää tuotteiden hintoihin.

Jo vuonna 2009 Metsäteollisuus valitti, että Ruotsin metsäteollisuudella, joka ei maksa sähköveroa, oli jo 65 miljoonan euron vuosittainen kustannusetu verrattuna suomalaiseen tuotantoon.

Viime joulukuun lopulla valimot napisivat uutta energiaveroa vastaan. Kallis sähkö romahduttaa investoinnit, koska metallinsulatus ja -työstö vaativat runsaasti energiaa.

Valimo- ja konepajakonserni Componentan toimitusjohtaja Heikki Lehtonen on vaatinut, että veronkorotus poistuisi vuoden 2011 jälkeen. Lehtosen mukaan energiaveron korotukset ovat tappavia. Componentalle uusin veronkorotus tietää noin miljoonan euron lisälaskua vuodessa. Puolen miljardin energiaveronkorotuksen suurimman laskun maksavat valimot ja sulatot.

Uhkana on se, että veronkorotusten jälkeen menot ympäristönsuojeluun ylittävät valimon tuotannolliset investoinnit ja veronkorotuksia ei voi siirtää hintoihin, kun muut tekevät halvemmalla.

Teollisuuden rakennemuutos on käynnissä myös sähköteknisessä teollisuudessa kuten Nokiassa, joka nosti Suomen 1990-luvun alun lamasta. Elektroniikkalaitteiden tuotanto on siirtymässä yhtä enemmän globaalisti toimivien sopimusvalmistajien hoitoon. Tuotantoa siirretään kehittyvien talouksien ja halpojen työvoimakustannusten maihin.

Reilu vuosi sitten Elinkeinoelämän keskusliiton yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja ja riihimäkeläisen Sacotec-tarkkuusvalimon johtaja Antti Zitting totesi, että teollisuuden rakennemuutos, sen vaikutukset ja kansallinen kilpailukyky ovat meistä itsestämme kiinni.

Kansakunnan hyvinvointi syntyy menestyvien yritysten kautta.

Tämä on totta myös Karkkilan kohdalla. Kysymys kuuluu, milloin ollaan siinä vaiheessa, että metalliteollisuus siirtää toimintojaan muualle, lakkauttaa toimintaansa tai lopettaa.

Ulla Silvast

Kaupunkilehti

Karkkilalaisen

vs. toimitussihteeri