Vaikka sikainfluenssapandemia on virallisesti julistettu päättyneeksi, ei tautia ole vielä voitettu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Petri Ruutu kertoo uusien sikainfluenssatapausten määrän lähteneen viime viikkoina nousuun eteläisellä pallonpuoliskolla.
– Pandemian päättymisestä huolimatta H1N1-virus on aiheuttanut nyt viimeisten viikkojen aikana vahvan epidemia-aallon muun muassa Uuden Seelannin ja Intian influenssakaudella.
– Toista aaltoa ei kuitenkaan ole ainakaan vielä havaittu läheskään kaikkialla eteläisellä pallonpuoliskolla, mutta sen voi sanoa, ettei tautia koskevaa keskustelua voida missään tapauksessa vielä kuitata loppuun käydyksi, Ruutu huomauttaa.
Sikainfluenssataudin toisen aallon vahvuutta Suomessa on Ruudun mukaan mahdoton ennustaa, vaikka eteläisen pallonpuoliskon kausi-influenssakautta onkin seurattu hyvin tarkasti.
– Siitä ei voi vetää suoria johtopäätöksiä Suomea ajatellen. On vielä mahdotonta sanoa, tuleeko tulevan influenssakauden tärkein virus olemaan sikainfluenssavirus vai toinen A-virus, mitä esimerkiksi Etelä-Afrikan influenssakaudella on nyt esiintynyt enemmän.
Sikainfluenssavirus jää kuitenkin varmuudella osaksi kausi-influenssakiertoa. Tästä syystä Suomen tulevan kausi-influenssakauden rokote sisältääkin suojan molempia viruksia vastaan.
Suomalaisista noin puolet on nyt rokotettu sikainfluenssaa vastaan. Noin kaksi miljoonaa rokotetta on edelleen varastoissa jäljellä.
Jokaiselle kansalaiselle tilatut rokotteet maksoivat yhteensä 37 miljoonaa. Virallisten tilastojen mukaan sikainfluenssaan kuoli 44 ja sairaalahoitoa tarvitsi 1500 suomalaista.
Kalliit lääkkeet ja suhteellisen pienet sairastuneiden määrät ovat herättäneet keskustelua siitä, ylireagoitiinko sikainfluenssabuumiin.
Ruutu, joka oli mukana valmistelemassa lääke- ja suojautumistarvikkeiden hankintaa, ei tätä allekirjoita.
– Täytyy muistaa, että laboratorioissa todetut tartunnat ovat influenssassa aina vain jäävuoren huippu. Todellinen sairastuneiden ja kuolleiden määrä oli moninkertainen virallisiin tilastoihin verrattuna.
Taudin vakavuudesta tavallisiin kausi-influenssoihin verrattuna kertoo Ruudun mukaan se, että sikainfluenssa iski pääasiassa lapsiin, nuoriin ja työikäisiin aikuisiin aiheuttaen poikkeuksellisen voimakkaan kuormituksen terveydenhuollossa.
– On totta, että pandemiasta tuli paljon lievempi kuin mihin oltiin varauduttu. Pitää kuitenkin huomioida, että rokotuksilla onnistuimme vaikuttamaan taudin luonteeseen ja onnistuimme vähentämään erityisesti herkissä riskiryhmissä olevien sairastumista.
Konkreettinen osoitus rokotteiden tehosta oli Ruudun mukaan raskaana olevien vähäinen sairastuminen.
– Englannissa ja USA:ssa, missä rokotetta ei ollut käytettävissä taudin ensimmäisen aallon iskiessä, 5–10 prosenttia sikainfluenssan takia kuolleista tai tehohoitoon joutuneista olivat raskaana. Meillä yksikään raskaana oleva ei joutunut edes tehohoitoon, ja sairaalahoitoa saaneistakin heitä oli vain kaksi prosenttia.
Suomessa on suosituksena koko kansan rokottaminen, mutta tällä hetkellä Pandemrix-rokotukset on keskeytetty lasten narkolepsia-tapausten lisääntymisen vuoksi.
– Keskeyttäminen on varotoimenpide, kunnes asiaa on riittävästi selvitetty. – Narkolepsia-tapausten lisääntyminen voi johtua eri syistä: itse sikainfluenssasta, rokotuksista, rokotusten ja infektioiden yhteisvaikutuksesta tai jostakin muusta tekijästä. Useiden infektioiden epäillään aiheuttavan narkolepsiaa.
Yksilöllisen harkinnan perusteella Pandemrix-rokotetta voidaan kuitenkin käyttää esimerkiksi epidemia-alueille matkustaville.
– Kausi-influenssarokote, jossa on myös sikainfluenssalta suojaava osa, on valmistettu aivan samalla tavalla kuin viime vuosien kausi-influenssarokotteet ja poikkeaa rakenteeltaan selvästi Pandemrixista, Ruutu painottaa.
