Janne Tulkki Liimamäen lavalla lauantaina

Muusikko Janne Tulkki (37) viettää tänä vuonna kymmenettä kesäänsä Lopella sijaitsevassa, vuonna 1913 rakennetussa kodissaan.

– Olen ymmärtänyt, että tämä on ollut eräänlainen alueen kantatila, jolla on ollut paljon eri toimintoja, kuten oma saha. Neliötä talossa on noin 350, Tulkki kertoo.

Laulaja osti talon säveltäjä ja tuottaja Jori Sivoselta.

– Aikanaan kävin laulamassa täällä muutamat levyt. Tuolloin sanoin Jorille, että jos joskus päätät talon myydä, kerro minulle. Niinpä sitten eräänä päivänä sain soiton ja tuli eteen muutto tänne hiljaisuuden keskelle Nokian taajamasta, jossa tuolloin asuin. Hyvin olen kuitenkin viihtynyt ja talossa riittää jatkuvaa pientä remonttia, Tulkki kertoo.

Musiikkialalle pääsemisestä Janne Tulkki haaveili jo pienenä poikana ja ensimmäisen esiintymisensä hän teki kymmenvuotiaana. Kun armeijan harmaat kutsuivat, pääsi Tulkki soitto-oppilaaksi ja siitä lähtien hän on keikkaillut eri kokoonpanojen kanssa. Itse hän on keskittynyt laulamiseen ja kosketinsoittimien soittamiseen.

– Alkuun bändin kanssa eteenpäin pääseminen oli hankalaa. Päätin lähteä kokeilemaan suomalaisia laulukisoja ja lopulta vuonna1997 tuli menestystä Suomen Tähti -kilpailussa. Esiintymisen jälkeen nykyinen Sonyn tuottaja Seppo Matintalo kutsui minut kahden tunnin varoitusajalla esittäytymään Tampereelta Helsinkiin. Matkalla pääkaupunkiin ei turhia pysähdelty, Tulkki nauraa.

Tapaamisen jälkeen alkoi tapahtua. Sinisen taivaan sateenkaari -sinkku tuotettiin pikavauhtia ja kauppoihin ilmestymisensä jälkeen se pysyi soittolistojen kärjessä puolen vuoden ajan.

Vuonna 1998 irtosi Syksyn Sävel -kilpailun toinen sija kappaleella Kulkurin kuu, ja yhtäkkiä Tulkin keikkakalenteri oli täynnä.

– Uran seuraavat vuoden olivat hurjaa pyöritystä. Tein todella paljon keikkaa, pitkälti yli 20 kuukaudessa. Levyt myivät platinaa ja kultaplatinaa ja mukaan tarttui myös Emma-patsas. Monen työntäyteisen vuoden jälkeen alku oli räjähtävä, suorastaan hämmentävä, Tulkki muistelee.

Onneksi takana oli vahva tukijoukko, eli omat vanhemmat ja sisarukset.

– He elivät hienosti mukana tilanteessa ja olivat apuna esimerkiksi lastenhoidossa. Tämä työhän on sellaista, että lähden töihin, kun muut ovat vapaalla ja reissut saattavat kestää pitkään.

Vuonna 2008 ura tuli kääntöpisteeseen. Tuolloin Tulkki teki 10-vuotiskiertueen aikana, jolloin konsertit eivät Suomessa myyneet ja Tulkinkin kiertuetta vedettiin vajaille saleille.

– Samaan aikaan vaihdoin keikkojeni myyntiorgnisaatiota, mikä oli virhe. Muutamia vuosia keikkarintamalla oli hiljaista, ja lauluhommien lisäksi ajoin rekkaa. Nyt asiat ovat jälleen hyvin, enkä ole astunut vuoteen rekka-auton rattiin, Tulkki kertoo.

Tällä hetkellä bändi tekee vuodessa noin sata keikkaa ja huippukuukautena heinäkuussa esiintymislavalle noustaan 27 kertaa.

– Bändini nimi on Tulinen Sydän ja se on luottoporukka, jossa esimerkiksi basisti on ollut mukana kymmenen vuotta ja rumpalikin kuusi vuotta. Soitto sujuu yhdessä hyvin ja treenaamme porukalla ainoastaan silloin jos ohjelmistoon tulee isompia muutoksia.

Keikkaelämä koostuu Tulkin mukaan pitkälti tavaroiden kantamisesta ja autossa istumisesta.

Vuoden mittaan keikka-auton mittariin kertyy 100 000 kilometriä.

Kesällä edessä on uusi Tapio Rautavaaran tuotantoa esiinnostava kiertue Toiset on luotuja kulkemaan. Kiertue starttaa Tapsantahdeissa Nokialla ja kaikki esitykset järjestetään kesäteattereissa.

Esityksiä on kaikkiaan yli 20, joista viimeinen elokuun puolenvälin jälkeen. Tämän lisäksi Janne Tulkki ja Tulinen Sydän tekevät keikkoja normaaliin tapaan

– Tämä kesä onkin mahtava juuri siitä syystä, että pääsemme tekemään erilaisia keikkoja erityyppisille yleisöille, Janne Tulkki toteaa.

Nyt kesäkuun lopussa Janne Tulkki suuntaa bändinsä kanssa Karkkilaan Liimamäen lavalle. Tulkki esiintyy Liimamäen lavalla lauantaina 30.6. klo 18 alkavissa tansseissa.

– En ole koskaan käynyt Liimamäen lavalla, mutta olen kuullut, että sillä on pitkä historia. Käyn itse usein Karkkilassa ja innostuin heti kun kuulin tästä esiintymismahdollisuudesta.

Vaikka meno tanssilavoilla onkin muuttuneiden taloustilanteiden takia ollut toisinaan hiljaista, vetävät lavat jälleen ihmisiä.

– Suomalainen tanssilavakulttuuri on jotain aivan ainutlaatuista, ja tänä päivänä lavoilla kuullaan monipuolista musiikkia, joka houkuttelee paikalle eri-ikäisiä ihmisiä. Toki musiikkivalintojen osalta on kunnioitettava perinteitä, mutta uusia tuuliakin on tarjottava sopivassa määrin, Tulkki tuumii.