Karkkila haluttaisiin pitää yhä itsenäisenä
15.10.2008 12:25
Hanna Keränen
Karkkilan kunnallisvaaliehdokkaita asettaneiden kahdeksan puolueen edustajat olivat yleisön tentattavina Karkkilasalissa torstaina. Vaalipaneeliin osallistuivat Keijo Salmi (ktp), Eino Huotari (vas.), Kyösti Suonoja (sdp), Raino Velin (kesk.) Ilkka Kivistö (ps.) Jukka Järvinen (vihr.), Kitti Kumpulainen (kd.) ja Timo Palenius (kok.). Puhetta johti Asko Räsänen.
Paneelissa vallitsi yhteisymmärrys monissa asioissa, eivätkä puolueiden linjaukset ainakaan keskustelun perusteella mainittavasti poikenneet toisistaan.
Karkkilan kaupungin talous on kuralla. Vain murto-osaan tarpeista ja pakonkin sanelemista investoinneista riittää rahaa. Muutakin toki haluttaisiin lain edellyttämän minimin lisäksi tarjota kuntalaisille ja sen alueella toimiville yrityksille. Vaikka veroprosentin korotuksen turvin.
Se, miten vähäiset resurssit jaettaisiin viisaasti, sai aikaan ehdokkaiden ajatusten vaihtoa.
Nuoret ja lapset muistettiin keskustelussa tarpeena pienentää koulujen luokkakokoa. Ikäihmisten asumiseen liittyviä ongelmiakin sivuttiin, samoin kuin uimahallinkin rakentamista paikkakunnalle.
–Uimahallin perustamisen liittyviä kuvioita voitaisiin selvittää, Ilkka Kivistö esitti. Asia ei virinnyt keskustelun tasolle, sillä piikkinä valtuutettujenkin lihassa lienee auki revitty Käpylän urheilukenttä, jonka kunnostamisen loppuun saattaminen nielee sekin kaupungin varoja vielä tulevaisuudessa.
Yksi Karkkilan murheenkryyneistä todettiin olevan kipeästi uusimista vaativa vesijohtoverkosto, joka vuotaa sekä ”sisään että ulos”
Terveyskeskuksen vaalipanelistit halusivat toimivammaksi ja lääkärit keinolla millä hyvänsä Karkkilaan asiakkaita palvelemaan.
–Myös henkilökunnan jaksamiseen vastuullisessa työssä on kiinnitettävä huomiota, Kitti Kumpulainen muistutti.
Perusturvakuntayhtymä Karviaisessa ollaan alustavasti luotu Kyösti Suonojan mukaan jo yhteistyökuvioita lääkärien ja terveydenhoitoalan koulutuslaitoksen kanssa. Suonojan mukaan Karviaisen puitteissa haluttaisiin muodostaa lääkäri- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden opintojen tueksi nk. harjoitteluterveyskeskus, jonka toivotaan houkuttelevan valmistuvia alan opiskelijoita kunnallisen terveydenhuollon piiriin ja valmistuttuaan myös innokkaammin työllistymään kunnalliselle sektorille.
Lääkäripäivystys iltojen, öiden ja viikonloppujen osalta järjestetään tulevaisuudessakin jossain muualla kuin Karkkilassa.
–Kenties joskus karkkilalaiset voisivat käydä päivystyksessä hieman lähempänä eli Nummelassa, mutta ainakin toistaiseksi Lohjalle asti on mentävä, Raino Velin tähdensi.
Yleisöstä Aarno Koivisto moitti kaupunkia lyhyen tähtäimen suunnitelmista ja niiden toteuttamisesta.
–Miksi esimerkiksi pienille kouluille puuhataan kalliita keittiöremontteja, kun sitten muutaman vuoden päästä todetaan, että ruoan valmistus tapahtuukin keskuskeittöstä, Koivisto esimerkillisti.
Eino Huotarin mukaan kiinteistöjen korjaustarpeet Karkkilassa ovat suuret.
–Yhteiskoulussakin on tällä hetkellä ”yhden käytävän verran” kellarikerroksessa hometta, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole kuin tilojen ottaminen pois käytöstä.
–Tosi on, että kaikkien kaupungin kiinteistöjen remontit ovat menneet pitkäksi, sillä vapaat markkinat sanelevat urakkatarjousten loppusumman, hän muistutti viitaten vanhaan Högforsin ammattikouluun, jota ei saneeratakaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti työväenopiston vaan uuden päiväkodin käyttöön.
Timo Palenius toivoi, että tieto kulkisi ajoissa eteenpäin myös viranhaltijoiden kautta, ettei tarvitsisi tehdä hätiköiden kalliiksi käyviä pakkopäätöksiä.
Matematiikkaakin opettava Eino Huotari taas pohti miksei viime valtuustokaudella paremmin hyödynnetty olemassa olevia faktoja kaupungin väkilukua ja sen kasvun tuomia tarpeita arvioitaessa.
Itsenäinen Karkkila?Ehdokkaista ainoastaan Virheiden edustaja, työsuhdepolkupyöriäkin Karkkilan kaupungille ehdottanut Jukka Järvinen esitti, että Karkkilan tulisi olla valmis kuntaliitosneuvotteluihin Vihdin kanssa. Keijo Salmi oli skeptinen siitä, onko Karkkilalla oikeasti edes vaihtoehtoja asian suhteen. Muut ehdokkaat ilmaisivat puolueensa pyrkimyksen säilyttää Karkkila ensisijaisesti itsenäisenä.
Kyösti Suonoja muistutti Karviaisen ja Liikelaitoskuntayhtymä Puhdin budjetin olevan liki kaksinkertainen Karkkilan kaupungin n. 35 miljoonan euron budjettiin nähden. Jo nyt Karkkila kustantaa liki puolella omasta budjetistaan edellä mainittuja yhteisorganisaatioita.
–Jossain on siis kevennettävä organisaatioita ja ennen kaikkea menoja.
Mahdollisen kuntaliitoksen yhtenä mörkönä Raino Velin näki muun muassa Vihdin todennäköisen pyrkimyksen muun muassa hyödyntää Karkkilan tällä hetkellä käyttämättömät vedenpumppausluvat.
Kuntaliitos ei saanut yleisesti ottaen kannatusta vaalipanelisteilta, mutta yhteisesti todettiin, että on mukavaa olla itsenäinen karkkilalainen. Se onko se mahdollista suurenkaan säästökuurin myötä, ei ole varmaa.
Tässä lienee yksi selitys Karkkilan linjattomuuteen päätöksentekotasollakin: ollako itsenäinen vaiko eikö? Millaisin edellytyksin tai uhrauksin?
